Retkellä / Valokuvaus ja ihmissuhteet
Toisessa ollaan läheisessä suhteessa kameraan, toisessa ihmiseen. Miten ihmeessä asiat liittyvät toisiinsa? Eivät suoranaisesti liitykään, mutta hieman vertauksia käyttäen ja mieltä lennättäen yhteneväisyyksiä löytyy.
Valokuvausta ei voi harrastaa ilman kameraa, eikä suhteessa voi olla ilman toista ihmistä. Miellyttävän kumppanin voi löytää monella tavalla, mutta sen oikean kameran tapaa vain niitä myyvissä liikkeissä. Yhtenäistä on, että kumpaankin kannattaa tutustua perusteellisesti ja kohdella mahdollisimman hyvin.
Suurin ero taitaa olla, että kuvaamisessa asiat ovat pitkälti omasta tekemisestä kiinni. Jos jaksaa perehtyä kameran ominaisuuksiin ja kuvata aktiivisesti, niin onnistuu ainakin jollain tavalla. Ihmissuhteessa taas ei välttämättä auta, vaikka yrittäisi olla kuinka hyvä ja kohdella toista kuin kauneinta kukkaa. Jos toisen tunteet eivät roihua samoin kuin itsellä kuin itsellä, niin edessä on raskaita hetkiä elettäväksi.
Luontokuvauksessa tosin myös vastapuolen käyttäytyminen ratkaisee paljon. Perhonen saattaa olla vain hetken paikallaan tai kastepisara kimaltaa aamuauringossa eri tavalla kuin haluaisi.
Kuvauksessa kärsivällisyys, oivaltavuus ja avoin mieli erilaisia asioita kohtaan ovat tärkeitä ominaisuuksia. Niin ne ovat myös ihmissuhteessa.
Kirjoitus julkaistu 9.5.2008 21:57
Haluatko kommentoida kirjoitusta? Rekisteröidy Kuvablogiin
Blogin kirjoittaja: Jonte
Pieniä havaintoja maailmasta, lähinnä oven ulkopuolelta. Pyrin kirjoittamaan kuvauskokemuksista, mutta jos niitä ei synny, niin jotain muuta. Luonto on tärkeä aihe, mutta se voi sijaita myös kaupunkiympäristössä.
Aade
Ihan aiheellisia vertauksia kirjoittelit. Pisti omalta kohaltanikin ajatusmyllyn pyörimään! :)