Retkellä / Haasteellinen liikkuva kohde
Luontokuvauksessa kohteet voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan: paikoillaan olevat ja liikkuvat. Liikkuvat kohteet heittävät kuvaajalle huomattavasti kiperämmän haasteen. Sommitteluun tai kameran säätämiseen ei juuri ole aikaa.
Taivaanrantaa tai sinivuokkoa kuvatessa voi erilaisia kuvakulmia ja säätöjä kokeilla kaikessa rauhassa. Sen sijaan sukeltelevan silkkiuikun tai lentävän joutsenparven kuvaaminen on aivan eriluonteista. Lentävistä kohteista olen saanut selvästi parhaat kuvat automaattiasetuksella.
Huhtikuun alussa seurasin vilkasta kevätmuuttoa mökkimaisemissa. Länsipuolella oli aamupäivällä tosi hyvä valaistus. Töyhtöhyypät ja laulujoutsenet myötävalossa sinitaivasta vasten tarjosivat komeaa katsottavaa. Muutama joutsenparvi muutti suoraan päältä, mutta tilanteet olivat nopeita. Suurikokoinen lintu on kuitenkin huomattavasti helpompi opettelukohde kuin pikkulinnut. Muutama kuva onnistui yli odotusten.
Kyllä paikallaan pysyvä maisemakin vaihtuu vuodenajan ja säätilan mukaan. Joskus ilta-aurinko pilkistää pilven raosta vain hetken maalaten maiseman kullanväriseksi. Puolen minuutin päästä tilanne voi olla ohi. Luontokuvauksen kiehtovin puoli onkin yllätyksellisyys ja se, kuinka erilaiselta sama kohde voi eri tilanteissa näyttää. Neljä vuodenaikaa on suuri rikkaus.
Kirjoitus julkaistu 27.4.2009 19:12
Haluatko kommentoida kirjoitusta? Rekisteröidy Kuvablogiin
Blogin kirjoittaja: Jonte
Pieniä havaintoja maailmasta, lähinnä oven ulkopuolelta. Pyrin kirjoittamaan kuvauskokemuksista, mutta jos niitä ei synny, niin jotain muuta. Luonto on tärkeä aihe, mutta se voi sijaita myös kaupunkiympäristössä.
pekunalle
Täsmälleen samaa mieltä kirjoittajan kanssa.