Nonni! Tää meidän C-pentue olikin niin noheva että osa avata räväytti jo viikon iässä silmänsä auki O_O ja mitähän merkitystä silläkin on? Aiemmissa pentueissa ei tämmöistä ihmettä ole tapahtunut.
Kaikki on sujunut edelleen hyvin. Dorikselta tulee hyvin maitoa joten riittää kunhan vain punnitsen pikkuiset aamuin ja illoin sekä lisäksi pidän ruokaa jatkuvasti tarjolla. Kuinka helppoa ;) kun ei tarvitse pikkuisen ruiskun kanssa antaa maitotippoja pikkuisille. Aiemmin olen antanut lisämaitoa aina silloin tällöin jos jonkun pennun paino ei ole riittävästi noussut. Mutta nyt ei ole ollut sitä tarvetta. Nautitaan nyt näistä hetkistä, koska ei ole enää kaukana se aika, kun pikkupennuille täytyy alkaa opettamaan kiinteämmän ruoan syömistä. No, ei nyt vielä pariin viikkoon. Mutta totutusti nää pikkuvauvapäivät hujahtavat aivan tosi nopeasti!
Muutamaan kertaan pennut valokuvanneena olen jo huomannut keiden kuvaaminen on vaikeinta. Poika 1, eli se punatäplikäs sekä Tyttö1 eli se hopeakilpikonnatäplikäs. Tuo meidän punainen poika ei malttaisi pysyä millään aloillaan. Vaikka se onkin ainut joka ei ole vielä avannut silmiään.. Sokeana riittää kiireitä, kun ei pysty vielä ihmettelemään maailmaa? Punatäplikäs poika on myös sisarussarjan pienikokoisin tällä hetkellä.
">
Hopeakilpparityttö on kanssa nopea liikkeissään sekä lisäksi kovaäänisin. Ja tästä johtuen viimeistään silloin Doris on suljettava oven ulkopuolelle, koska se on tulossa pelastamaan tyttörukkaansa.. Kilpparityttö on toisiksi pienin pentu.
">
">
Näistä kahdesta veijarista lienee parhaimmat otokset silloin kun he nukkuvat..
">
Mutta nämä muut :) Ihanteellisin kuvattava on meidän pikku-possuherra! Niin, on se kummaa että kun ekojen kuvien jälkeen päästin ajatukseni liukumaan poika3:n, eli tuon todennäköisesti creme/cremesavu?, kohdalla siihen että pentuhan näyttää ihan pieneltä possulta kaikkine vaaleanpunaisine kärsineen... Niin sen jälkeen sitä onkin sitten kutsuttu, vain ja ainoastaan possuksi/pikku-possuksi. Minä ja mun mielikuvitukseni.. Pahoitteluni, mutta mun mielessä sä tulet aina olemaan suloisista suloisin pikku-possu joka meillä on asustellut. Mutta voisiko kukaan väittää ettei tämä muka olisi söpö? Herra on myös kuin syöttöporsas, kaikista suurimpana, ja laiskimpana liikkujana. Temperamentti vaikuttaa leppoisalta ja rauhalliselta.
">
Sinitäplikäs poika2 on myös rauhallisen oloinen tyyppi. Sitä on myös melko helppo kuvata. Se on toisiksi suurin pentu. Ilmeisesti isona on helppo köllötellä eikä tarvitse itsestään niin suurta ääntä pitää.
">
Ruskeatäplikäs neiti2, näyttää nauttivan myös poseeraamisesta. Mä olen päätynyt siihen että ei tämä kilppari ole. Liian rauhallinen pentu kilppariksi ja ne karvat mitä vielä muutama päivä sitten mietin kilppariväritykseksi, ovat jotenkin "laimeutuneet". Lisäksi pennun varpaat ovat kaikki tummat (kiitos Aino!) joten sekin vielä vähentää todennäköisyyttä kilppariuteen. Tämä neiti on kolmanneksi suurin. Myös rauhallisen oloinen sekä hiljainen.
">
">
Doris intoutui hieman poseeraamaan mulle. Keikisteli ja pökki mua siihen malliin että mä jopa mietin ettei kai se ole tulossa jo kiimaan... Toivottavasti ei, niin saisi keskittyä samanlaisella otteella pentuihin kuten tähänkin asti. Ihana mamma!
">
Yritin napata hereilläolijoista yhteiskuvan, haha, ei oikeen onnistunu.. Mut onhan tässä vielä viikkoja aikaa hioa yhteistä pentupotrettikuvaa varten.
">
Kirjoitus julkaistu 9.7.2009 11:02
Haluatko kommentoida kirjoitusta? Rekisteröidy Kuvablogiin
