Nummentonkija / Puutarha / Omenapuut.

Amanda ja Joel saivat 11 lasta, joista 10 jäi eloon. He istuttivat kaikille lapsilleen nimikko-omenapuun. Ne olivat villipuita ja niihin kaikkiin tuli erilaisia hedelmiä.Oli oikein makeita ja mehukkaita, mutta mihinkään kelpaamattomia ei missään. Kaikkein varhaisempia muistoja lapsuudestani ovat v. 1939 kauniin kevään kukkivat omenapuut.Kun kukat varisivat pois, minulle kerrottiin, että ensi keväänä ne taas kukkivat. Aloin odottaa uutta kevättä. Mutta välissä oli talvi. Sotatalvi. En minä, 4-vuotias, siitä paljon ymmärtänyt. Isä oli "siellä jossakin", sota ei meille ulottunut, mutta talven kovat pakkaset kyllä. Keväällä omenapuut olivat kuolleet. Viisi oli jäänyt henkiin, mutta eivät nekään kukkineet. Kolme niistä on puutarhassamme vieläkin. Tässä kuvassa on Kaisun (s.1914) puu. On myös Toivon, (isäni s.1907) ja Arvon (s. 1905) puut. Arvo oli kuollut 18-vuotiaana, mutta hänen puunsa elää vielä.Kuvan kukat ovat kevätvuohenjuuria.

Komea kuva? Rekisteröidy Kuvablogiin kommentoidaksesi ja arvostellaksesi kuvaa.